Itse tapahtuman historiallista merkitystä himmentänee "hiukan" se seikka, että Heta tuskin tajusi olevansa meren jäällä, suurin juttu pikkudogille oli siinä, että sai olla vapaana ja juosta pitkinpoikin tasaisessa maastossa!
Lähdimme matkaan Vikingan uimarannalta. Yllätykseksemme jäällä ei juurikaan muita liikkujia näkynyt, vain jokunen hiihtäjä ja kävelijä kaukana horisontissa. Ehkäpä aurinkoisiin päiviin tottuneet vaasalaiset eivät innostuneet sunnuntaiaamun pilvisestä säästä...?! Vaan eipäs se meitä haitannut, päinvastoin. Vanha viisauskin sen tietää: pidot paranee, kun väki vähenee! :-)
Blondi-Hetan turva-varuste jäällä - keltainen huomioliivi. |
Sitten alkoikin viima puhaltamaan ja lunta satamaan (!), joten hakeuduimme lähisaaren poluille tuulen suojaan.
Pieni kierros lähisaaressa, tuulelta suojassa. |
Run baby run! :-) |